Tutkimusten mukaan 20% hevosista kantaa 80% madoista. Tästä syystä kaikille tallin hevosille ei tule antaa rutiininomaisesti loishäätöä, vaan lääkitään yksilön tarpeen mukaan.

 

Varsoilla tavallisimpia sisäloisia ovat suolinkaiset ja aikuisilla hevosilla isot ja pienet sukkulamadot, heisimadot sekä käpymadot/mahasaivartajat.

 

Varsoilla suolinkaiset aiheuttavat hidastunutta kasvua, karva on usein kiilloton, maha pömpöttävä ja varsoilla voi esiintyä yskää. Suolinkaisen kehittymiseen munasta aikuiseksi kestää n. 2,5-3 kk, joten ensimmäinen sisäloishäätö annetaan 2,5 kk iässä. Suolinkaisen toukilla on keuhkokiertovaihe, jonka vuoksi varsat voivat yskiä ja voi altistaa sekundaarisille hengitystieinfektioille. Aikuinen suolinkainen on noin 40 cm pituinen vaalea mato.

 

Aikuisilla hevosilla suositellaan tutkittavan ulostenäyte keväällä/alkukesästä madon munien varalta. Ulostenäytettä varten kerätään ulostepallo 1-3 pvä ajalta ja näyte tutkitaan klinikalla/laboratoriossa. Jos sukkulamadonmunia on yli 200 epg (madon munaa grammassa näytettä), hevoselle annetaan sisäloishäätölääke. Uusi ulostenäyte tutkitaan 2 vkoa lääkityksen jälkeen, jotta nähdään, että lääkitys on tehonnut. Jos madon munia on vähemmän, hevosella on hyvä vastustuskyky ja se pystyy pitämään matomäärän alhaisena. Sisäloishäätölääke ei vaikuta ennaltaehkäisevästi, lääke vaikuttaa vain sillä hetkellä olemassa oleviin matoihin elimistössä. Sisäloishäätölääkkeiden resistenssi Suomessa on lisääntynyt, jonka vuoksi turhia lääkityksiä pyritään välttämään.

 

Syksyisin kaikille hevosille annetaan rutiininomaisesti heisimatoihin ja käpymatoihin tehoava lääkitys, koska näiden sisäloisten munat eivät näy aina ulostenäytteissä.

 

Erikoistapauksissa suunnitellaan hevoskohtainen  sisäloishäätösuunnitelma eläinlääkärin arvion perusteella.

​

 

​

​

​